Sosiaalityössä on työntekijöitä alle mitoituksen -
asiakkaiden määrän nousu 13.000:sta 17,000 !
Miten sovittaa aika asiakkaan kanssa, tehdä kasvotusten sosiaalityötä
ja venyä vielä jalkautumiseen -
sosiaalityöntekijät haluavat tietoa palveluverkosta ja ovat saaneet sitä:
sensijaan vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat niukat.
Esimerkiksi jo ennakkoon, vaikka palveluverkko on vasta valtuuston palauttamana
poliittista keskustelua vaille, työntekijöille on vain " ilmoitusasiana" kerrottu, että Matinkylän työntekijät muuttavat Leppävaaraan - Miksi, miksi ihmettelen, mikä on tämä meininki??
Itse saman kohtalon, eli ilmoituksen saaneena työskentelen nyt Mäkkylässä, tiedän, että
bussit kulkevat, on Jokeri ja linjat 5 ja 35 vievät Leppävaaraan.
,,,,mutta, kuka tätä suunnittelee, kenen äänellä ja kenen intressistä:
tervejalkainen viisikymppinen tai terve 65 -vuotias, kuten itse olen, voi hypätä bussiin, ottaa seuraavan junan, mutta miten on, jos sinulla ei ole bussilippua, olet masentunut tai muuten disorientoitunut sukkuloimaan sujuvasti joukkoliikenteen viidakossa.
Moni vanhus tai muuten heikoilla oleva on kovinkin riippuvainen paikallisista palveluista, sitä tosiasiaa ei voi kääntää edes maammelauluksi, ei auta, vaikka puhuisi jumalten kielellä tai
vääntäisi byrokratian jargonilla rationaaliseksi keskittämiseksi, järkeilisi vähien voimavarojein säästäväisellä uudistamisella.
Miksi kylät ja paikalliset palvelut riisutaan julkisista palveluista?
Kenen on intressi, kuka puhuu, ketä puhuttelee?
Tässä puhuu passiivi, sukupuoleton, ruumiiton, tunteeton joku?Ilona Ostner käytti termiä " Bodily Politics. Martha Nussbaum puhuu Husserlen kielellä " CORPOREALITY" Sellaista, jossa liikkuminen on myös tasa-arvokysymys, materiaaliset olosuhteet määrittelevät arkielämän sujuvuuden tai vaikeudet, jossa yksinhuoltajan mahdollisuudet tulee todeta tosiasioiksi.
kuitenkin, kaikki on poliittista, myös arki ja sen kehykset.
suunnitelmat eivät tule taivaasta, eivät mahtikäskyllä, vaan ovat ihmisten tekemiä ja niihin voi vaikuttaa....
Nyt puhutaan hierarkian, valtakunnan yläkerroksesta.
Kuka se on?
Kertokaa se minulle?
elän ilmeisesti haavemaailmassa, kun haikailen takaisin 80 - luvun aluellistamiseen, yhdyskuntatyön ja yhteisöllisyyden paluuseen; aikaan, jolloin virkamiehet olivat vielä näkötuntumassa, jossa teot ja sanat olivat yhteensopivia.
Kunta, yhteiskunta, ketä varten?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti