kumppanuusyhteiskuntaan - hoi!

Kun tarkastelee maailmaa ympärillään huomaa, että monet tavoitteet, joita 60 -luvulta lähtien olemme ajaneet, ovat pysähtyneet tai kokonaan unohtuneet !

tarvitaan edelleen tietoisuutta eriarvoisuuden poistamiskonsteista -
tarvitaan aitoja ihanteita -

heräsin sosiaalipoliittisesti 60 -luvulla (1966) luettuani Andre Gunder Frankin tenttikirjan The Development of the Underdevelopment.

Naistietoisuuden herääminen oli taas koti -ja kouluperäistä laatua -

- isossa perheessä kuopus, Viisi isoa veljeä, ISOLLA TEELLA OLI TIETO JA TIEDE; -
oikeassa oleminen -

Hyvää tarkoittava tyttökoulu jätti lähtemättömän jäljen:
Helsingin tyttökoulu oli Varsinainen Laitos, fasistinen kuri, käytössä monet alistamis -ja nöyryyttämismekanismit - työkseen painettiin alas erilaisuutta, lahjakkuuksiakin -
toiset onnistuivat kuitenkin hyvin, miksi, ehkä juuri siksi, että
käy läpi jotain, jota ei voi hyväksyä:
Koulutovereitani olivat mm. Kaari Utrio, Leena ja Inari Krohn, Tuija- Maija Niskanen,
jne. Ilmiönä ehdottoman mielenkiintoista, tällainen koulu.

" KAPINASTA MUUTOKSEN MALLIKSI " -

Aila-Leena Mathieksen toimittaman sosiaalipolitiittisen kirjan nimi oli oiva jatko elämälle - nuoresta aikuiseksi -
pääsin hyvään vapaaehtoiseen tutkijaverkostoon -
ja olin jo liittynyt vaihtoehtoliikkeeseen -
lähinnä Kalle Könkkölän kautta, hän näet asui samassa talossa kuin lapsuuden perheeni.

oli korkea aika alkaa rakentaa uutta ihmiskäsitystä -
katseet sivulle -
rinnalle -
olemme samassa veneessä -

opinnot yliopistolla olivat ja ovat vieläkin suurinta autuutta ja onnea - aikaa itselle ja omille ajatuksille -

Riane Eislerin teos Malja ja Miekka, jonka Satu Hassi käänsi 1988 ,oli minulle toinen käänteentekevä oivallus - teos historiasta, jonka naiset olisivat kirjoittaneet, ja se olisi ollut historia KUMPPANUUSYHTEISKUNNASTA -
Satu Hassi osasi omasta puolestaan insinöörinä kertoa tarinansa omasta tiedostumisestaan naisena: Vuosi oli 1986, Teiskossa, päivänä, jolloin Tsernobyl satoi alas-


Edelleen elämme alamaisyhteiskuntaa - miksi? Meille on annettu vapaus ja oikeus ajatella itse - Elämme tasavaltaisessa demokratiassa.
itsekkyys ei ole samaa kuin yksilöllisyys, jossa yksilö tiedostaa oman henkilökohtaisen vastuunsa - yksilöityy (Lauri Rauhala protestoi liikayhteisöllisyyttä vastaan)
jokainen päivä, jolloin emme puutu alistamisrakenteiden tai huonon kohtelun poistamiseen, on menetetty päivä -
the day lost - DIEM PERDIDI-

Aili Nenola lausuikse pari vuotta sitten jäähyväisluennollaan:
ITKE, ITKE, kyyneleet kuivuvat aina, TOIMI!

Lena Dominelli kehottaa teoksessa The Anti - Oppressive Social Work-, että on aina puututtava, noustava vastaan CONTRADICT - eikä annettava olla -

vanhusten ja vankiloiden asukkaiden kohtelu on lähellä toisiaan -
laitokset toistavat itseään - rangaistusta, tarkkaillua, lamaannutusta, tavalla tai toisella -

jos tämänkin hyvin lukeneen kansan käsitykset saataisiin käännettyä päätöksenteon kautta teoiksi, joiden takana kansa on, olisi runsaat rahavaramme humaanisemman yhteiskunnan käytössä -

KUMPPANUUSYHTEISKUNTAHAN SE ON - MUUTA EI OLE
- tahtoivat tai ei - peruutusvaihdetta ei itselläni näy -
mikä on sinun tekosi tänään -
edistätkö hyvää elämää, vai pidätkö yllä vääryyttä?
Haastan mummoriiviöt ja kaikki parantamaan vanhusten olosuhteita ja lopettamaan Hämeenlinnan äitien paljuhuoneet -

m.m. 14.9.2009