Akrasia - Onko päätös kaupungintalon purkamisesta akraattinen?

Kaupunginvaltuusto on päättänyt enemmistöäänin 42 - 24 purkaa oman kaupungintalonsa - näinkö se menee - mistä nyt viiraa? ?

Aristoteles ( 384 eaa -322 eaa )
puhuu luennossaan hyvästä elämästä, onnellisuudesta
käytännön viisaudesta ja sen vastakohdasta akrasiasta -
Nikomakhoksen etiikka on yksi pääteoksistaan, jossa on kokoelma Aristoteleen puheita -

Hyvä elämä on päämääräsuuntautunutta, teleologiasta toimintaa -
Kunnan visiossa hyvän elämän ainekset ja rakennuspuut ovat keskeisiä.

Mitä näkemystä tai suuntaa tämä purkamisinto edustaa?

Kuvaisiko akrasia ehkä tilannetta - yritän valottaa sitä hieman -

Käytännön viisauden ratkaisut ovat tilanteista syntyneitä tekoja, mutta johdonmukaisesti
IDEAALIIN liittyviä - ohjeena kultainen keskitie -

- hyveiden kautta yksilö harjoittaa luonnettaan ja rakentaa rohkeuttaan -

Käytännön viisaus, Fronesis, Phronesis (kreik.) englanniksi PRUDENCE on hyve ja päämäärä sinänsä.

" Sortumatta souda, vaikk' ois vastatuulta " sanoisi suomalainen -

Aristoteleen koko pointti on siinä, että käytännön viisaus tarkoittaa, rohkeutta, jossa ei myydä periaatteitaan, ei unohdeta ihannetta,
vaan pikemminkin maineen tai suosion menetyksen uhalla mennään läpi vaikka harmaan kiven - myöskään välittömät palkinnot eivät ole mielessä, eikä laskelmointi - ( vrt. poliittinen kähmintä)
- mielessä ihanne, mutta myös kaikki tekijät -
vrt. John Dewey (1859 -1952 ) tämä jenkkifilosofi rikkoo kuvion:
" Kaikki ei ole niin ... vaan myös näin " ratkaisevaa on hänelle seurausetiikka -
kontingenssillä on 192 käännöstä - alkutekijät vaihtelevat - jälki on olennaista:
avuksi ratkaisulle ongelmissa pragmatisti Dewey osoittaa luokituksen:
katsotaan -
rakenneseikat
prosessiseikat
tiedonsaannin
dominanssitekijät
tuntemattomat tekijät
yllättävät tekijät

kaikki seikat huomioiden haetaan ratkaisua -kuten Aristoteles
- ALL THINGS CONSIDERED
NPR: n, Amerikan Ylen keskusteluohjelman nimi -

Päätöksenteossa on tekijöitä, on faktaa, ilmituotua ja piilotettua:
loppukatselmuksessa tarkastelemme saavutuksiamme - menivätkö kasvot, myytiinkö isoäiti?
siihen meillä on hyve -etiikka, arvoetiikka, velvollisuusetiikka, seurausetiikka ( Ahonen 2003)

Kun päätetään purkaa kaupungintalo, niin mitä tuli päätettyä?

Demokratia on puhunut?
Sanoiko se viimeisen sanansa?
Mitkä tekijät saivat ratkaisun aikaan?
Oliko tämä akraattinen päätös?

Akrasia on Aristoteleen mukaan luonteen heikkoutta,
rohkeus on pettänyt, tai sitä ei ole -
tai Sokrateen mielestä taas akraattinen toiminta on tiedon puutetta -

itse lisäisin siihen, että AKRASIA ON TIEDOSTUMATTOMUUTTA -

joskus enemmistö toimii
tyynesti ja hiljaa,
Richard Sennett puhuu
vapaaehtoisesta servituutista -
konsensusta ilman omaa osuutta -
Gramsci pitää välinpitämättömyyttä
taas demokratian pahimpana
vihollisena, henkistä laiskuutta.

Kuitenkin:

Poliittisilla puolueilla on ohjelma -
yhteiskuntamalli, ihanne,
miten pitäisi olla
siis ideaalitila - ought to - is
demokratian ihanteet
hyvä elämä
onnellinen kansalainen
huolenpidetty lapsi ja vanhus -

-Erehtymisen tie on vaikea:
Voiko oikeassa olemista korjata:
Enemmistö on jo puhunut -

mutta ...
prosessi on vielä kesken -

ihmiskäsitys voi olla avuksi -

ihmisen antropologian tuntemus
tietämykseksi se kääntyy
vasta, kun pystymme
kääntämään
filosofian käsitteet
käytännön teoksi
ja päätöksiksi -

" that the term Post- Modernity be understood as equivalent to the contemporary consciousness of modern age " ( Heller Agnes 1990 s.169 ) postmoderni ei seuraa modernia, vaan avautuu modernin kautta - itseymmärryksen kautta -

Espoon vuonna 1971 rakennuttu kaupungintalo on päätetty purkaa - 42 24
löytyykö päätökselle filosofista perustaa?