tiistai 6. heinäkuuta 2010

Onko konsensuksesta enää mihinkään?

Ihmiset ovat vapaita ja itsenäisiä -
tasavallassa on kansan valta -
mutta onko näin?

viimeviikkoinen ydinvoimalalupapäätös kertoo toista -

oikeasti päätös ei perustunut yksilöiden ikiomaan ajatteluun, vaan joku oli tehnyt sen kokonaisten joukkojen puolesta -
oikeasti ydinvoiman puolustajien ei tarvinnut edes ajatella -
ei kai ajatteleva ihminen aja asiaa, joka kaikilta kohdin polkee ihmisoikeuksia, perustuu
valtavaan riskinottoon, jossa vaietaan keskeiset asiat, ei puhuta inhimillisestä tekijästä, jonka takia onnettomuudet useimmiten tapahtuvat -

Miksi järkevät ihmiset vaikenevat?
Missä on tunne ja vastuu?
sensitiivisyys toiseen, toisisiin ihmisiin, jotka eivät ole tässä?
Hiroshima ei unohdu, ei unohdu Tsernobyl, Harrisburg, Sellafield
eivätkö tiedä, mitkä jäljet jo tapahtuneet ydinvoimaonnettomuudet ovat jättäneet -
eikö inhimillisellä kärsimyksellä ole merkitystä - laskukone riittää -

wovon man nicht sprechen kann ----
mistä ei voida puhua, siitä täytyy vaieta -
me emme vaikene - emme suostu - meiltä ei kysytty

surullinen on tämä suomalaisen demokratian tila -
itseäkään ei voi kehua, kun en tehnyt mitään -
oli niin itsestään selvää, etteivät ihmiset oikeasti voi haluta atomivoimaa -

Nyt pitäisi saada tämän kansan mielipiteen autonomia kuntoon -
emme voi pitää eduskuntaa teollisuuden asiamiehenä, vai voimmeko?
eikö Arevan löperö toiminta edes herätä talousihmisiä?
S -ryhmän kortti taitaa kohta taittua kahtia ja mennä roskiin -
mikä erottaa osuusliikkeen enää kovasta laskelmoinnista?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti