Newsweek on tehnyt valintansa ja onhan se nostattava -
nostatusta aina tarvitaan - ainakin suomalainen,
jonka itsetuno, jos nousee, on kohta alle aikayksikön
taas lattianraossa....
siis älkäämme olko heti ilonpilaajia -
- niin, mutta tarve on heti ajatella, onko se totta kaikin puolin?
meillähän on niin paljon pahoinvointia -
Suomalaista spesiaalia on hyvinvointivaltio,
tai hyvinvointiyhteiskunta:
koulutuksen tasa-arvo, sen maksuttomuus,
tasa -arvoisessa yhteiskunnassa ei ole uhkia;
ei sähköaitoja, ei ghettoja-
turvallisuus on yhteiskunnallista luonteeltaan-
Meillä on luontosuhde, vuodenajat jne.
Hyvinvoinnille on puitteet ja edellytykset eivät tule tyhjästä:
suomalainen sosiaalipolitiikka on ollut hyvää jakopolitiikkaa -
elämme tasavaltaa ja vielä kansantasavaltaa -
silti meillä on pahoinvointia -
onko se lisääntynyt vai tullut vain nyt
" paremmin "
Osaammeko käyttää demokratiakorttiamme,
kansalaisyhteiskunnan yhteistä hyvää
kansalaisina?
Vaikuttaako ilmastomme synkkyyteemme?
Vai onko meillä vain tapa valittaa kaikesta,
varmuuden vuoksi.
Elinolosuhteet ovat paremmat kuin koskaan.
Elintaso on korkea.
Elämänlaatu?
Aina jollain menee paremmin-
Naapurilla, työkaverilla -
koulu -ja työpaikkakiusaamista on -
Epäoikeudenmukaisuus satuttaa ja suututtaa.
Mihin sitten vertaamme?
Pitääkö arvomaailmamme olla samasta puusta veistetty?
Olemme tosi homogeeninen kansakunta.
Luokkayhteiskunnassa asiat olisivat toisin -
meiltä puuttuvat tosi kurjat ja köyhät ja sikarikkaat -
Silti eriarvoisuus on kasvussa -
Eniten olen huolestunut uusliberalismin vaikutuksesta tasa-arvoajatteluun -
vaikka yksilöllä on merkitystä,
ei kaikkea voida laittaa yksilön ja markkinatalouden varaan -
Ihminenkö oman onnensa seppä? Onnea ei voi ostaa eikä tilata netistä.
Onneksi onni on myös tapa ajatella ja toimia.
Vaikka rakennuspalikat saamme jostain, on ne itse koottava.
Tueksi ja peileiksi tarvitaan yhteisöjä,
- tarvitaan järjestelyitä yksilön ja
kovan maailman väliin -
Perhe on yksi, mutta perhe on paras, mutta myös pahin-
niin vaikea, oikeastaan mahdoton haaste -
minkälainen perhe, kuka sen normittaa?
Perhe on kovilla ja jos perheytymiseen tarvittaisiin passi,
tuskin enää läpäisisin sitä testiä.
Seuraava vastuutaho on kunta, yhteiskunta, joka välittää ja välittää -
Instituutiot, kuten koulu, päiväkotijärjestelmän, terveydenhoitojärjestelmä toimivat
yhteisestä yhteisymmärryksestä, että ketään ei jätetä heitteille;
kaikki saavat mahdollisuuden hyvään päivähoitoon, varhaiskasvatukseen, koulutukseen, yliopisto-opetukseen - jopa
valinnan mahdollisuuksiakin on-
Ei siis johdu taustastasi, asemastasi, mitä saat -
kuitenkin taustatekijät, asuinalue ja sosiaaliryhmä vaikuttavat -
köyhyys sairastuttaa, sairaus köyhdyttää -
Keskittämisinto hallinnossa köyhdyttää reuna-alueiden palveluita -
matkat pitenevät entisestään ja palveluiden ääreen pääseminen vaikeutuu -
Liikkumisessakin pitäisi olla tasa-arvo. Väestön ikääntyessä ja eliniän kasvaessa esteettömyys
nousee yhä tärkeämmäksi kysymykseksi. Vammaisen tulee voida yhdenvertaisesti
voida liikkua ja harrastaa. Tapiolassa arkkitehti suunnittelee senioritaloa hyväkuntoisille vanhuksille. Mitähän tämä tarkoittaa? Milloin mitattuna ja kuinka kauan?
Onnellisuus ei ole ihan hallinnollinen termi, kuten ei ole yhteisöllisyyskään.
Meillä kaikilla on kuitenkin joku käsitys asiasta sen epämääräisyydestä huolimatta.
Paljon jää hyvän elämän määrittelyn ja koetun pahoinvoinnin väliin sellaista,
johon ei pääse kiinni.
Parisuhteesta voi kysyä, ja tutkia sen onnistumisen aiheita ja tekijöitä-
Mittaus on kuitenkin vaikeaa. Joku on onnekas, mutta onneton.
Elokuvan nimi oli " Rikas tyttö raukka" Muistamme Johanna Spyrin Pikku-Heidin.
Beatlesit lauloivat Can' t buy me love ja onkin todettu, mm. taloustutkija Luigino Bruni, että varallisuuden kasvu lisää onnellisuutta, mutta sitten sen vaikutus lakkaa -
Varattomuus ja rahattomuus eivät ole ihan samoja asioita -
maaseudulla voi elää pienelläkin kulutuksella - tai ei kuluta juuri lainkaan -
Omatoimisuus ei pääkaupunkiseudulla vaikuta samalla tavalla-
asuminen on kallista, maksuja ja taksoja kertyy -
kaukolämpö kallistuu koko ajan -
Kerrostaloissa pitäisi olla mahdollista enemmän päättää omast energiakulutuksesta,
energiamuodoista, joita käytetään lämmitykseen, esimerkiksi -
Yksinkertainen elämäntapa on onneksi Suomessa aina ollut hyväksytty, jopa
arvostettu. Pröystäillä ei saa, ja mitä hyötyä siitä olisikaan tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.
Vaatimattomuus kaunistaa ja osoittaa osaltaan hyvää makua ja tyylitajua.
Kustannuksia ei voi aina välttää ja riippuu mihin rahansa laittaa:
ruoka on taas kaupungeissa halvempaa ja voi valita, mitä ostaa -
esim. luomua saa jo hyvin - (ehkä liian kallista, kun on pankkilainat maksettava)
Maaseudulla ei tarvitse kaikessa käydä kaupan kautta -
vanhaa kierretään, taitoja lainataan naapureilta tai kyliltä -
ei olla avuttomia, eikä systeemistä riippuvaisia -
onnellisuus on kaikessa käden ulottuvilla, eikä häiriötekijöitä ole -
ilma on puhdasta, linnut ja kukat lähellä, kasvimaat ja kukkamaat suovat iloa ja hyötyä
Kaupungeissa on myös halpoja huveja, voi kävellä vaikka katselemassa vanhojen rakennusten
erikoisia kattoja tai erkkeritä - kävellä puistoissa tai
voi perustaa kukkapenkin pihamaalle, jossa ennen asustivat autot -
voi vuokrata viljelypalstan tai käydä Suomenlinnassa -
Seurasaaressa on hyvät lenkkipolut ja ihanat maisemat -
kaikki toimii ja on runsaasti valinnanmahdollisuuksia-
" Onni on lähellä, onni on lähempänä kuin arvaatkaan, se on kantapäilläsi."
Run for Happiness, for all run after Happiness, but do not run too fast.
Happiness runs elsewhere"- molemmat Bertoldt Brechtin ajatelmia.
Huvilakadulla oli Halvat huvit, Cheap Thrills, vihreän vaihtoehtoliikkeen ensimmäisiä ilmaisuja, pikku galleria. Hauska nimi alkoi mielessäni elää, siitä kasvoi minulle käsite; ajatus kaikkien aistien käytöstä ihan tavallisessa arjessa - lintu, kasvi, hyvä tuoksu tai tuulen henkäisy-
Elokuun iltana ajoin autoa auringonlaskun aikaan ja valot häikäisivät. Olin Suvisaaristossa.
Viereisellä bussipysäkillä ihmiset vilkuilivat oudosti. Sitten huomasin, että silmäini edessä pellolla kulki hiljalleen suuri hirviuros. Carpe diem!
Menetetty päivä olisi Diem perdidi. Olisikohan se sittenkinvähän kuitenkin siis itsestä kiinni,
tai sitten joskus on hyvä onni, sitä on onnekas, kokee jotain yllättävää.
Yksi tapa ajatella on nähdä onnellisuus, onni jaettuna. John Stuart Mill, utilitaristin isä, väitti jo aikanaan, että paras onni on toiselle tuotettu onni. Tämä antaa hyvän motiivin ajatella yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta. Vaikka elämme kaukana kehittyvistä maista, aina on aikaa ja tilaisuus osaltamme muuttaa maailmaa; Se voi tapahtua vaikka kaupparetkellä; pohtia reilun kaupan ja talouden kautta mm. riiston vähentämistä. Lapsiorjuus on poistettava. Mistä on kaakao kotoisin. Ihmiskauppa Malissa on lopetettava. Mitä tekee Fazer? Näkeekö Fazer sen toisen, toisen lapsen, lapsiorjan, joka vammautuu raskaasta työstä eikä voi edes unelmoida koulusta. Ei sormia napsauttamalla, vaan velvollisuusetiikan kautta näkemällä, mikä on oikein ja väärin.
Bis dat cito dat (lat.) eli kerran annat, saat kahdesti. Maksamme velkaa,
kun olemme, vaikka emme itse siirtomaita olleetkaan, päässet vapaamatkustajina riiston makuun. Todisteena näemme vielä Uudenmaankadulla kilven " Siirtomaatavaraliike"
Reilu kauppa ei riitä. vaan koko kapitalismin riistomekanismi tulee nähdä. Finanssihuijauksia ja rahanpesua myöten.
Me emme siis anna mitään, vaan oikaisemme vääryyttä. Tiedostumme. Tosin taakkamme on raskas. - Päivä se on huomennakin uus - parantaa maailmaa -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti