Talvi on, vaan ei koettele!
Kuntavaalit kolkuttelevat nurkan takana.
Päivät pitenevät ja aina on toiveikasta mennä kevättä kohden. Pikkulinnut visertävät ja iltaisin mustarastas
soittaa huiluaan.
Muuttolintujen tulon ajan kanat pidetään tarhassa.
Aurinko paistaa sinne tarhaankin, kuitenkin.
Maatiaiskanat ovat Luonnonvarakeskuksen säilyttäjäohjelmassa.
Kuntavaaleissa 2025 olen (kutsuttuna)mukana, sanovat, että kaikenikäisiä tarvitaan. Olin aikanaan viisi täyttä neljän vuoden kautta Espoossa kunnanvaltuutettuna.
Tuli oltua syvästi ja laajasti Espoon kunnallispolitiikassa??!!! Hengitystaukoa on sitten ollut ja tuo täyspäiväpolitiikon kuva ja rooli on aika lailla hälventynyt.
Kuitenkaan poliittinen kiinnostus ei ole mihinkään hävinnyt, ehkä se on muuttunut. Iän myötä.
Vihreään liikkeeseen lähdin silloin(1985) eikä se ole lähtenyt pois. Vihreä liike on minulle rauhanliike, vammaisliike ja ydinvoiman vastainen liike. Feministinen liike! Mitä se sitten onkaan!
Puoluepolitiikka on tässä maassa on tapa toimia,
ei ole paras mahdollinen. Aktiivivuosina Espoossa tuli tutuksi kaikkien kanssa, eivätkä erot aina ollee suuria. Emme pitäneet rakennusliikkeistä, koska asukkaat jätettiin helposti sivuosaan.
Syntyi Sammalvuoren suojelutoimikunta, Puro puiston ystävät. Kirkkojärvi takaisin ym.
Toimimme paikallisesti kouluissa ja tantereilla,
Hyvää arkea ja Navettafestivaaleja.
Nyt meillä on viralliset Länsi-Espoon ja Pohjois-Espoon metsien ja maisemanhoitosuunnitelmat!
Kenelläkään ei ole monopolia! Espoon ympäristönsuojeluyhdys, Espyy ja koko kansalaistoiminta ovat oleellisia vastakaikua ja tekijöitä edelleen.
Tarvitsemme hyvää vuoropuhelua, aitoa kanssakäymistä, jotta nämä hienot hyvät ohjelmat myös toteutuvat.
Tutustua voi mm. luontokohteisiin teoksessa "Kotinurkilta kallioille". Kaikki löytyy netistä.
Tavoitteita
1) Monimuotoisuus hyvänä aiheena. Biodiversiteetti.
Espoonlahti on osa Itämerta, purot laaksosta johtavat merenlahti on, virtavedet ja taimenet! Ectoedemia turbidella-uposkuoriainen.
2) Vanhat metsät ja suot, puropainanteet, nuoremmat metsät, kuin lehdot ja rantaniityt. Kukkaniittymme ja ketomme.
3) Kaupunkisuunnittelua voimme myös ajatella luonto ja ympäristö edellä! Mittakaavaa muutettava ihmisen kokoiseksi. Rakentamisen kuva!
Luonnonsuojelualueiden lisäksi pienetkin puistikot
tuovat iloa ja kertovat luonnon merkityksestä.
Espoossakin on vanhoja puita ja sallikaamme niiden ikääntyvän edelleen.
Lehdot, pienetkin, mukaan lukien rantaniityt ja tervalepikot.
Liikennealueet voivaan lukea entistä useammin monimuotoisuuden piiriin, kuten jo tapahtuukin.
Rakennuslupien yhteydessä huomioida paremmin kallionnyppylät ja yksittäiset puut, etenkin männyt kaikessa kauneudessaan. Maaperää pitää vaalia, jotta puiden elinolosuhteet, vesitalous ja mikrobisto turvataan. Sienirihmaston merkitys!
Ihmisen terveys tarvitsee myös hyvää luontopohjaa!
Kouluissa järjestetään luontoleirejä ja kerätään niin kasveja kuin perhosia. Rikas kallioperämme tarjoaa monipuolisia elämyksiä ja opintoretkien aiheita.
Kasavuoret, Laurinlahden ja Kivenlahden kalliot, unohtamatta Rullaniemeä ja Perusmäkeä.
Kalajärven uusi suojeltu suo Pitkoskorpi yhdessä Tremanskärr-suon kanssa luo merkittävän alueen.
Tarina jatkuu...
"Demokratia, rypyistään huolimatta, on kuin vanha äiti, rypyistään huolimatta, sitä pitää jaksaa rakastaa." Olof Palmé
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti