Virtavedet ovat kuin runo jo käsitteenä. Maisemassa tärkeä osa. 

Espoon luonnonhistoria pitää sisällään laaksojen, kukkuloiden ja vesien vuorottaisuuden.

”Jylhän kallioinen topografia ja rikkonainen että vaihteleva kallioperä ja maankuorenliikunnot ovat synnyttäneet murroslaaksoja

Tämän vuoropuhelun voi nähdä toistuvan aina Espoon-ja Mankinjoen suistoista aina Rastaalaan ja sieltä Suomenlahteen virtaavaan Monikonpuroon.

Jokisuistot,yhä useampi purolaakso on suojeltu uudella nimikkeellä: Luonnonarvopuusto

Finnoonlahti, Kirkkojärvi, Pitkäjärvi ja Keskuspuisto

Espoon maanmuodostus on aikanaan suonut tämän topografian. Järvet, joet ja virtavedet yhteensä.

Monimuotoisuus ei ole enää vain luonnonhistoriaa, tiedettä erikoisaloilla.

Jokainen meistä voi olla ja onkin vastuullinen.

Maksamme velkaa länsimaisesta kulutuksesta, joka vie myös pohjaa ja perustaa omilta perustoiminnoiltamme.

Onko meillä puhdasta ilmaa, juomakelpoista vettä ja saammeko nauttia terveellisestä ravinnosta.

Lajituntemus voi auttaa ymmärtämään eri tekijöiden yhteyksiä. Mitä merkitsee, jos pölyttäjät hiipuvat luonnollisista elinympäristöistään? Mitä jos tasapaino muuttuu, ja joudumme lisäämään keinotekoisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä. 

Lapset opettelevat jälleen lajituntemusta. Se on hyvä. Luontoon paluu pandemian aikaan näkyy jopa

polkujen kulumisena. Fiskarsin lehdossa tuskin on koskaan nähty moista perheiden vaellusta.

”Espoossa tavataan Etelä-Suomen jokiluonnon kirjo järviylängön kirkkaista puroista aina Itämeren sisälahtien reheviin sameavetisiin jokisuistoihin.” 

Gumbölen kalatien avaaminen mm. Espoossa on suuri urakka, jossa vaelluskaloille avataan kulkureitti. Lähtökohtana pidetään maa-ja metsätalousministeriön Kansallinen kalatiestrategiaa vuodelta 2012. Näin sensijaan, että tehtäisiin istutuksia, edistetään luonnon vaelluskalakantojemme monimuotoista säilyttämistä. (Pauliina Louhi)

Espoonjoki -ja Mankinjoki ovat myös vertaansa vailla, kun ne laskevat yhteen lahteen,  Espoonlahden suiston molemmille laidoille on muodostunut 

Gumbölen joella on tehty kutusoraikkotalkoita. Vaelluskala ry. aktiivit  iloitsevat Haaganpurolla, tekemiensä talkootöiden tuloksista. Ainakin 62 meritamenen poikasta. Luonnonkalat voivat hyvin. Yli 7000 tonnia soraa kutupaikkoja varten. Kalan nousut mahdollistuvat. Esteinä valtateiden rummut ja myös padot.

Vaikka valtion luonnonhoitosuunnitelmissa ovat selkeät sävelet luonnon puolesta, vievät samaiset valtion instituutiot aikansa. Leppävaarassa saatiin monen istutuksen ja uoman siirron jälkeen taas  hieman nopeammin takaisin alkuperäinen luonnon meritaimen.

Tämä kirjoitettu 23.5.2021